Neurotieteen ja psykiatrian professori Read Montaguenmielestä tahdon vapaudessa ei ole mitään mystistä, sen koti löytyy aivoista.


Aivoihin on evoluution kuluessa rakentunut arvojärjestelmä, joka ohjaa ihmisiä tekemään eloonjäämistä edistäviä valintoja. Alussa valinnat kohdistuivat ruokaan, juomaan ja seksiin.


Eloonjäämistä edistäviä palkintoja pystytään tehokkaasti ennakoimaan ajattelun avulla. Kuitenkin ajatukset voivat muuttua itsetarkoitukseksi ja pakkomielteeksi. Tällöin ihminen saattaa vaarantaa olemassaolonsa pelkän ideologian takia.


Tällekin löytyy fysikaalinen selitys: ideologia on muuttanut aivojen rakenteita. Esimerkkinä on Taivaan portti -lahkolaisten joukkoitsemurha, josta he uskoivat saavansa palkinnoksi korkeamman tajunnantason.


Montague hahmottaa ajattelun ja vapauden kapeasti. Ajattelu samastuu tekniseen laskentaan. Olemassaolo on pelkkää taloudellista kamppailua ja valinnan vapaus tulevien voittojen ja tappioiden vertailua.


PEKKA WAHLSTEDT


Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Terra Cognita 2008
304 s
9789525697148

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.