Rydenfelt Henrik (toimittaja), Kovalainen Heikki (toimittaja)

Kyseleminen kannattaa

Millaisia asioita filosofia tutkii? Millainen on filosofian ja tieteen suhde? Löytyykö ongelmiin
ylipäänsä ratkaisua, ja onko filosofiasta mitään hyötyä tavallisessa elämässä?

Näitä kysymyksiä pohtivat Leila Haaparanta, Ilkka Niiniluoto, Juha Sihvola, Mikko Yrjönsuuri
ja monet muut suomalaiset filosofit.

1900-luvulla tiede horjutti filosofian asemaa tiedon lähteenä. Tiede edistyy, mutta filosofia
pyörittelee samoja kysymyksiä Jumalan olemassaolosta ja ihmisen vapaasta tahdosta.

Sittemmin on huomattu, että tiedekin on filosofisista taustaoletuksista riippuvainen. Filosofinen on jo oletus, että tosiasioita on olemassa ja niistä voi saada objektiivista tietoa. Filosofiaa on myös Newtonin käsitys absoluuttisesta ajasta ja avaruudesta ja Einsteinin väite, että ne ovatkin suhteellisia.

Filosofia koskettaa myös tavallista ihmistä. Tunne itsesi, totesi Sokrates, ja Nietzsche kehotti ihmistä tulemaan siksi, mitä hän on. Kyseleminen edistää itsetuntemusta.

Ongelmat auki jättävä kirja puhuttelee kaikkia. Filosofian voima on kyselemisessä, kätkettyjen oletusten paljastamisessa, ja viisain filosofi epäilee vielä senkin jälkeen, kun muut ovat saaneet vastauksen.

Pekka Wahlstedt
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Gaudeamus 2010
308 s
9789524951531

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.