Uskolla värikäs lähtö

Moniäänisessä kirkossamme elää harha alkukirkosta, jossa vallitsi autuas yksituumaisuus. Sellaista ei koskaan ollut. Varhaisillakin kristityillä oli erilaisia näkemyksiä niin herrastaan kuin hänen seuraajilleen sopivasta käytöksestä.

Jeesus-liike alkoi juutalaisena uudistusliikkeenä, mutta heti sen laajetessa suhteesta juutalaisuuteen tuli ongelma. Pitikö juutalaisten laki, toora, ulottaa myös pakanakristittyihin? Pitikö miehet ympärileikata? Mitä sopi syödä ja keiden kanssa?

Jeesus itse oli vielä lähimenneisyyttä, mutta häntäkin kukin katsoi tavallaan. Vanhimmissa evankeliumeissa Jeesus kuvataan radikaaliksi, joka ei piitannut esimerkiksi ruokasäännöksistä. Tai sitten tiukaksi konservatiiviksi, jonka mukaan ”laista ei häviä piirtoakaan”.

Kun kristinoppi alkoi kehkeytyä, pelastus, kuolemanjälkeinen elämä ja Jeesuksen olemus herättivät kiihkeää keskustelua. Sittemmin rönsyt karsittiin harhaoppeina.

Raamatuntutkimuksen emeritusprofessori Heikki Räisänen valottaa monelta kantilta kristinuskon juuria ja tulkintoja, joiden tutkimisessa hän teki upean elämäntyön. Tämän painavan testamentin äärellä ei voi kuin ihmetellä niitä, joilla on hallussaan Oikea Totuus.

Tuula Koukku

Wsoy 2011
377 s
978-951-0-36896-1

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.