Nykyään kaikkea mitataan ihmisestä kaukaisiin galakseihin. Vain se on totta, mikä voidaan ilmaista numeroin. Mitan muunnelmat horjuttaa mittauskovaisuutta uppoutumalla mittaamisen historiaan. Platon ja Aristoteles, Galilei ja 1800-luvulla luotu metrijärjestelmä osoittavat mitan riippuvuuden filosofisista, sosiaalisista ja  poliittisista tekijöistä.

Platon piti mittaa taivaallisena, täydellisenä ja muuttumattomana ideana, jota aistimaailman viivat, käyrät ja muut muodot kömpelösti jäljittelevät. Galilein mukaan luonnon kirja oli kirjoitettu matemaattisin kirjaimin. Metrijärjestelmä sitoi mitan konkreettiseen lukkojen takana säilytettävään metallitankoon – mitta perustui nyt sopimukseen. Yhteistä mittaa tarvittiin uudessa  globaalistuvassa maailmassa helpottamaan kaupankäyntiä ja muuta yhteistoimintaa. Mitta yhteiskunnallistui ja politisoitui.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2014.

Mitan muunnelmat. Tuukka Perhoniemi, Vastapaino 2014. 266 s., 36 €.