Ihminen + mittaaminen = tiede

Tuntemaamme maailmaa olisi mahdotonta kuvitella ilman mittoja ja mittaamista. Jos tämä tuntuu liioittelulta, koetapa karsia ajattelustasi ja toiminnastasi kaikki mittoihin liittyvä: kellonajat, kalenteri, kaupan purkit ja puntarit, ajonopeudet, valokuvaus, runojen kirjoittaminen – kaikki liittyvät mittaamiseen.

Mittaamisen historia on hienosti kuvitettu käsikirja nykymaailman määrittämiskäytännöistä. Mittayksiköiden taustojen ja erilaisten mittalaitteiden lisäksi siinä kerrotaan esimerkiksi säästä, kirjoitusjärjestelmistä ja väestönlaskennasta.

Kirjan avulla pääsee monen miten- ja miksi-kysymyksen jäljille. Kompakti teos sisältää sekä tunnettuja tosiasioita että mieltä kaihertavia yksityiskohtia: kuinka vaikeaa geenin määritteleminen on, tai miksi vuorokaudessa on 24 tuntia.

TUUKKA PERHONIEMI
Kirjoittaja on filosofian maisteri.

Multikustannus 2008
224 s
9789524681872

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.