Paolo Rossi(suom. Lena Talvio)

Hieno tieteenhistoria

Tieteenhistoriat ovat pahimmillaan keksintöluetteloja ilman ympäröivää yhteiskuntaa. Italialaisen emeritusprofessorin Paolo Rossin kirjassa uuden ajan alun koko historia elää luonnontieteen mukana.

Rossi osoittaa, ettei maailmaa muuttaneita löytöjä ja keksintöjä – verenkiertoa, planeettojen liikkeitä tai kirjapainotaitoa – voi tarkastella ilman ymmärrystä kulttuurihistoriasta ja filosofiasta. Hän näyttää, miten itsestään selviltä tuntuvat käsitteet kuten ”tyhjiö” tai ”ääretön” ovat pitkällisen filosofisen pohdinnan tuloksia.

Modernin tieteen synty kattaa kaksi ja puoli vuosisataa Leonardo da Vincistä Newtoniin. Keskushenkilöksi nousee Galileo, jonka asemaa inkvisition ja omantunnon välissä kuvataan uin jännitysnäytelmää.

Kehitys on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Luonnontieteen voittokulkuun mahtuu mystiikaksi ja erehdykseksi tuomitsemaamme. Rossin esimerkki on Newton, joka selvitti taivaan mekaniikan pääpiirteet mutta oli kiinnostuneempi alkemiasta ja Ilmestyskirjasta.

Lena Talvio on kääntänyt hienon historiallisen esityksen nautittavalle suomen kielelle.

Veli-Matti Huhta
Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri ja toimittaja.

Vastapaino 2010
395 s
9789517681537

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.