Suomalainen kustantaja kutsuu oikeuspsykiatri Hans-Ludwig Kröberiä ”Saksan Hannu Lauermaksi”, eikä syyttä.

Dekkareissa murhia tarkastellaan poliisin näkökulmasta: kuka teki mitä. Oikeuspsykiatri kysyy, miksi. Kröber kertoo yhdeksän kiehtovaa tositarinaa, jotka saavat lukijan ihmettelemään, miksi oikeuspsykiatreja ei käytetä näkökulmahenkilönä myös fiktiossa.

Erityisen puhutteleva on Alexander Witten tapaus. Akuutissa psykoosissa kaksi saksalaista tullivirkailijaa surmannut kazakstanilainen mekaanikko parantui antipsykoottisella lääkityksellä, eikä häntä sen jälkeen ollut aihetta pitää pakkohoidossa eikä tuomita vankeuteenkaan. Vapauttamispäätös aiheutti Saksassa valtavan mediakohun. Kröber oli yksi lausunnonantajista ja perustelee, miksi monien oikeustajua loukkava ratkaisu oli oikea.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014.

Murha. Tarinoita todellisuudesta. Hans-Ludvig Kröber, suom. Anne Mäkelä, Atena 2013. 242 s., 21,70 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.