Evoluutiopsykologian tabuja murtanut Osmo Tammisalo tarttuu uusimmassa teoksessaan kysymykseen, johon hän ei uskalla vastata niin korskeasti kuin otsikko antaa ymmärtää. Tammisalo perkaa Tatu Vanhasen teoriaa älykkyydestä kansakuntien tuloerojen selittäjänä.

Vanhasen mukaan Afrikka on köyhä, koska afrikkalaiset suoriutuvat kognitiivisista haasteista muita huonommin. Vanhanen sanoo tämän johtuvan rotueroista eikä esimerkiksi huonommasta ravinnosta. Tammisalo osoittaa, että Vanhasen väite ei ole hyvin perusteltu, muttei pysty sitä kumoamaankaan.

Turvallisinta lienee sanoa, että markkinatalousreformit toisivat Afrikkaan kehitystä pitkiksi ajoiksi, ennen kuin Vanhasen olettamat väestön kognitiiviset rajoitukset muodostuisivat talouskasvun hidasteeksi.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2015

Mustaa valkoisella. Tiede ja kansojen älykkyys. Osmo Tammisalo, Terra Cognita 2014. 215 s., 35 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.