Marja-Liisa Halko, Anne Mikkola, Olli-Pekka Ruuskanen

Roolit ja rahat

Sukupuolella on taloudellista merkitystä. Talousteorioissa oletetaan rationaalisia toimijoita.

Onko siis naisten järki erilaista kuin miesten?

Ei välttämättä. Naiset, miehet ja talous -teoksessa selvitetään kuitenkin, milloin ja millaista merkitystä sukupuolella on talouteen.

Tilastot esimerkiksi vahvistavat käsitystä miehistä kilpailevina riskinottajina – vaikka rahkeet eivät riittäisi. Ne myös kertovat lasten alentavan äitien palkkoja mutta todistavat toisaalta naisten noususta taloudelliseen valtaan myös globaalisti. Kirja valottaa sukupuolten rooleja niin perheessä kuin yhteiskunnassa.

Turha odottaa jännitystä ja vaarallisia tilanteita, mutta tilastojen ja numerotietojen ystäville kirja tarjoaa paljon kiinnostavia vertailuja ja keskiarvoja.

Googlaamalla kirjan nimen löytyy blogi, johon on kerätty aihetta koskevat ajankohtaisimmat kirjoitukset.

Tuukka Perhoniemi
Kirjoittaja on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan planetaario-ohjaaja.

Gaudeamus 2010
300 s
9789524951159

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.