Älkää kolkatko lähettiä

Entisen ulkoministerimme kaltaisia alfauroksia pilkataan usein Peter Pan -oireyhtymästä. Entinen postinkantaja, shakkimestari ja sosiologi Henry Laasanen on eri mieltä.

Laasanen väittää kirjassaan, ettei seksipartnerien tiuha vaihtaminen ole epäkypsyyttä vaan miehen tehokkain seksuaalinen strategia. Loppupelissä tämä strategia onnistuu vain kukkulan kuninkaille. Keskivertomiehet saavat tyytyä uskolliseen parisuhteeseen, peräkammarin pojat nyrkkikyllikkiin.

Kirja on ehtinyt suututtaa sukupuolten välisen taistelun sotilaat akateemisissa torneissaan. Ei ihme – Laasasen teoriat ovat ristiriidassa feministisen naistutkimuksen dogmien kanssa.

Laasanen valmistelee väitöskirjaa miesten tasa-arvo-ongelmista. Julkisessa keskustelussa onkin korostunut Laasasen huoli parisuhteiden ja samalla koko yhteiskunnallisen pelilaudan ulkopuolelle jäävästä mieskurjalistosta.

Huoli on perusteltu. Toisaalta keskustelussa on unohtunut, että markkina-arvoteoria soveltuu myös naisten aseman parantamiseen pyrkivään kulttuurikritiikkiin.

Laasanen ratsastaa yhdysvaltalaisen Roy Baumeisterin teorialla, jossa seksuaalisuutta tarkastellaan taloustieteen käsittein. Baumeisterin mukaan miehet voittivat seksivallankumouksen. Kun seksi on ”halvempaa”, naisilla on vähemmän seksuaalista valtaa. Naista ei enää tarvitse palvoa kuin kuningatarta, kun naapurin yhtä nätti tyttö kaatuu vähemmälläkin lirkuttelulla.

Väärin? Ehkä. Mutta vaikka uutiset olisivat huonoja, eivät ne sanansaattajat lynkkaamalla parane.

MARKO HAMILO

Multikustannus 2008
356 s
9789524681650

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.