Tieteellä on tärkeä asema yhteiskunnassa, mutta sen säilyttääkseen tieteen on aina perusteltava tärkeyttään. Keittiö on tähän mainio areena: siellä tiede hyödyttää arkea. Kuten tv-ohjelmat ja lehtijutut todistavat, keittiötiede on myös hauskaa.  Molekyyligastronomian medianäkyvyys on tieteelle plussaa.

Sosiologi Massimiano Bucchi tarkastelee tieteen ja keittotaidon suhteita. Esimerkki etäisestä suhteesta on Newtonin kana. Se meni muihin suihin, kun fyysikko myöhästyi aterialta uppouduttuaan työhönsä. Nähdessään sitten kalutut kananluut hän mietti, tuliko jo syötyä.

Varoituksen sana. Kirja ei tarjoa vinkkejä kotikokille, vaikka takakansitekstistä voisi näin luulla. Mukavaa pohdintaa se silti anekdootteineen on. Tiede on hyödyttänyt keittotaitoa vuosisadat, ja vaimoväki on ollut altista uutuuksille.

Tuula Koukku, eläkkeellä oleva päätoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2014

Newtonin kana. Tiede keittiössä. Massimiano Bucchi, suom. Laura Lahdensuu, Gaudeamus 2014. 216 s., 28 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.