Jorma ja Päivi Tuomi-Nikula

Surullisen hahmon tsaari

Suomen sanomalehdet eivät asiaa pahoitelleet, päinvastoin.

Jorma ja Päivi Tuomi-Nikulan hienosti kirjoitettu ja hyvin kuvitettu elämäkerta Venäjän viimeisen tsaarin elämästä ja suhteesta suuriruhtinaskunta Suomeen vilisee kiehtovaa tietoa ristiriitaisena pidetystä hallitsijasta.

Nikolai II:n aika alkoi vuonna 1894 Suomessakin juhlittuna valtiaana. Pian ihailu vaihtui vihaan, kun Suomea venäläistettiin kovalla kädellä. Tsaarista tuli edeltäjiensä vakuudet rikkonut valapatto. Samaan aikaan tsaari vietti kuukausitolkulla laatuaikaa Haminassa Suomen suvea ja saaristoa ihaillen.

Sortovuodet synnyttivät Suomessa laajan poliittisen terrorin salamurhineen. Tuomi-Nikulat osoittavat hyytävästi, kuinka nopeasti rauhalliset suomalaiset olivat valmiita tappamaan keisarivihan nimissä myös oman maan kansalaisia.

Tuomi-Nikuloiden Nikolai on surullisen hahmon ritari. Pohjimmiltaan hyvää tarkoittava mutta saa päättämättömyydessään aikaan vain tuhoa. Nikolain persoonan tunteminen on tärkeä lenkki Suomen itsenäisyyshistorian ymmärtämisessä.

Mika Remes. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Atena Kustannus Oy 2010
283 s
9789517966504

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.