Ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden ehtyminen pakottavat filosofi ja ekologi Ville Lähteen mukaan meidät runsauden maailmasta niukkuuden maailmaan. Lähde ei vastusta tiedettä ja teknologiaa eikä patista muuttamaan takaisin metsän keskelle. Päinvastoin, vaikeasti hallittavassa muuttuvassa maailmassa etenkin tieteen ennustusvoimaa tarvitaan. Ilmastonmuutoksen alkuoireet pystyttiin havaitsemaan vain tieteen keinoin, eikä ekologiakaan ole mielipidekysymys.

Ongelma on, että tiede toimii vain talouden vauhdittajana ja välineenä. Myös politiiikka ajaa yksisilmäisesti talouden asiaa. Niukkuuden maailmassa talous on yksi tekijä muiden joukossa, ja kaikki tyytyvät vähempään.

Lähteen ansio on luonnon ja yhteiskunnan sekä muiden vastakohta-asetelmien ylittäminen – ei vähiten filosofisen taustansa takia.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2014.

Niukkuuden maailmassa. Ville Lähde, Niin&näin 2013. 188 s., 35 €.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Niukkuuden maailmassa

L 19.02.2014 klo 18:18 “Ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden ehtyminen pakottavat filosofi ja ekologi Ville Lähteen mukaan meidät runsauden maailmasta niukkuuden maailmaan.” Vihreältä filosofilta voi tällaisia pelkoja odottaakin. Täysipäinen ei säiky. Ilmastonmuutokseen en ota sen enempää kantaa, asiaa käsitellään jo riittävän monessa ketjussa. Vihervajakimme toistelee kuitenkin edelleen myös tuota aivan käsittämättömän pöljää väitettä, että fossiiliset polttoaineet olisivat loppumassa...
Lue kommentti

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.