Matematiikka on mukana kaikessa. Sen löytää luonnon värikkäistä ilmiöistä. Kulttuurin luomukset koneista ja arkkitehtuurista aina säveltaiteeseen ja uskontoon asti ilmentävät matemaattisia lakeja.


Matematiikka on palvellut yhtäältä uskontoa ja mystiikkaa, toisaalta jokapäiväisiä käytännön tarpeita. Esimerkiksi geometria syntyi maanmittauksesta: kun muinaisessa Egyptissä Niilin tulvat pyyhkivät pois viljelmien rajoja, maa piti jakaa uudestaan.


Tietokirjailija ja tietojenkäsittelyn tutkija Peter J. Bentley esittelee matematiikan historiaa ja sen uranuurtajia Arkhimedeestä Einsteiniin. Matemaatikkojen kiistelyt ja kokeilut paljastavat, ettei matematiikka ole valmis ja ristiriidaton järjestelmä. Erityisen kiehtova on lukumaailman äärettömyys.


Antiikissa Zenon esitti paradoksin, että Akhilleus ei pysty saavuttamaan kilpikonnaa, koska matka mestarijuoksijan ja kilpikonnan välillä voidaan puolittaa loputtomiin. 1800-luvulla Georg Cantor löysi useita erikokoisia äärettömyyksiä. Eikö äärettömyyksiä pitäisi olla vain yksi, onhan äärettömyys rajaton ja kaiken sisäänsä sulkeva ?


Niiden, joiden mielestä koulussa ei ollut kuivempaa ainetta kuin matematiikka, kannattaa lukea tämä kirja. Kiehtovat esimerkit, värikkäät kuvat ja tarinat alan nerojen erikoisesta elämästä saavat nopeasti ennakkoluulot unohtumaan.


PEKKA WAHLSTEDT
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Ajatus kirjat 2009
272 s
9789512076321

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.