Risto Isomäki

Makeita palmupulmia

Sadalla miljoonalla hehtaarilla öljypalmua voidaan tuottaa miljardi tonnia öljyä polttoaineeksi. Sivutuotteista saadaan terveysruokaa kahdellekymmenelle miljardille ihmiselle.

Näin julistaa Risto Isomäki. Hän kertoo rakastuneensa palmuihin ensi silmäyksellä. Se näkyy. Hänelle palmut ovat uusia sampoja, jotka tuottavat myytävää ja syötävää.

Väitteiden pätevyyden tarkistaminen jää lukijalle. ”Jos et usko minua, katso minkä verran kaloreita esimerkiksi ruokaöljy sisältää ja ota taskulaskin käteen”, kirjoittaa tekijä. Nimensä mukaan kirja enemmän kysyy kuin vastaa. Hyvä niin, sillä juuri tuoreita kysymyksiä kaivataan. Palmudieselväittelyssä, esimerkiksi, vastauksia on lauottu hätäisesti ja pohtimatta, mikä on todellinen ongelma.

Villien teesiensä taakse Isomäki on ladannut runsaasti tietoa palmuista ja vähän muustakin. Öljypalmukysymys on piristävä pulmakirja jokaiselle, jota energia, ruoka ja kauniit puut kiinnostavat.

Kalevi Rantanen

Into Kustannus 2011
160 s
9789522640932

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.