Teuvo Peltoniemi

Tosiasioita viinasta.

Jokaisella suomalaisella tuntuu olevan vankkumattomia mielipiteitä alkoholista ja alkoholipolitiikasta. Useimmat näkemykset ovat joko vanhentuneita tai sitten sitkeitä uskomuksia, jotka eivät oikeastaan koskaan ole pitäneet paikkaansa.

Pääasiana alkoholi -kirjan 38 kirjoittajaa valottavat alkoholin käyttöä, haittoja ja alkoholipolitiikkaa suunnilleen kaikista mahdollisista suunnista tutkimusnäyttöön tukeutuen.

Kirja kyseenalaistaa muun muassa uskomukset niin sanotuista eurooppalaisista juomatavoista. Todellisuudessa EU-maat jakautuvat juomatapojen perusteella neljään erilaiseen kulttuuriin.

Suomalainen viinapääkin osoittautuu myytiksi. Juomme saman verran kuin eurooppalaiset keskimäärin, ja humalahakuisuudessammekin olemme lähellä keskiarvoa. Emme juo tavallisesti viiniä aterialla kuten italialaiset, mutta emmepä myöskään kännää väkevillä yhtä usein kuin itäeurooppalaiset.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Lundbeck 2013
237 s
9529315171

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.