Kivikauden ruokavalion perustana on periaatteessa järkevä evoluutiolääketieteellinen oletus: metsästäjä-keräilijänä kehittynyt ihmislaji ei ehkä ole vielä täysin sopeutunut maanviljelyksen seurauksiin. Ruokavaliomme on ollut tärkkelyspitoista vasta muutamia tuhansia vuosia eli evoluution aikaskaalalla silmänräpäyksen.

Paleokeittokirjan luomuihanne perustuu virhepäätelmään, jonka mukaan kaikki, mikä oli tuttua metsästäjä-keräilijöille, olisi väistämättä terveellisempää kuin modernit ruoka-aineet. Mutta tähän akateemiseen pohdintaan ei tarvitse jumiutua. Jos vähähiilihydraattinen kivikauden ruoka auttaa omassa painonhallinnassa, tässä kirjassa on hyviä ohjeita.

Kivikauden ruoka voi olla valtavirran ravitsemustieteenkin mukaan sydänterveellistä. Monessa ohjeessa kovia eläinrasvoja tasapainottavat kala, kasviöljyt ja pähkinät.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2014

Paleokeittokirja. Kivikauden ruokaa modernilla otteella. Thomas Rode Andersen, suom. Virpi Vainikainen, Atena Kustannus 2014. 264 s., 34 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.