Käytä päätäsi

Neurologian professori Timo Erkinjuntti, kliinisen neuropsykologian dosentti Marja Hietanen, neuroepidemiologian dosentti Miia Kivipelto, geriatrianprofessori Timo Strandberg ja lääketieteen toimittaja Maarit Huovinen ovat laatineet mittavan katsauksen aivojen hyvinvoinnista.

Kirja käy läpi niin aivojen rakenteen, toiminnan, sairaudet, muistijärjestelmän, työelämän vaatimukset kuin ikääntymisen.

Tutkijat opastavat yksityiskohtaisesti, miten aivot pidetään terässä syömällä, liikkumalla, harrastamalla ja nukkumalla.

Muhkeassa, oppikirjamaisessa teoksessa on runsaasti testejä, ohjeita ja faktalaatikoita. Tietoa on paljon, mutta editori olisi tehnyt lukijalle hyvän työn nasevoittamalla kieltä sekä karsimalla turhia lainausmerkkejä, joilla teksti on ”kuorrutettu”. Myöskään kevennyksiksi tarkoitetut huudahdukset, kuten ”Mielenkiintoista, eikö totta!”, eivät suomalaissilmiä hivele.

KIRSI HEIKKINEN
Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja ja Tiedelehden vakituinen avustaja.

WSOY 2009
256 s
9789510281352

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.