Holger Thesleff (suom. Pinja Riikonen)

Filosofian kantaisää nimiteltiin

Tiesin toki ennestään luolavertauksen ja opin filosofien johtamasta valtiosta. Mutta enpä tiennyt, että Platon oli syrjäänvetäytyvä hissukka, jonka oikea nimi oli Aristokles.

”Platon” oli liikanimi, jonka pyylevä pikkupoika sai, koska ei pitänyt liikunnasta eikä merielämästä, otaksuu antiikintutkija, emeritusprofessori Holger Thesleff. Platon on kaiken länsimaisen ajattelun klassikko, joka jokaisen eurooppalaisen tulisi tuntea. Thesleffin yleisesitys on poikkeuksellisen mukaansatempaava johdatus Platonin ajatteluun tämän aikansa nörttihahmon henkilöhistoriaa unohtamatta.

Marko Hamilo

Gaudeamus 2011
294 s
9789524952002

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.