Kirja perehtyy seitsemän artikkelin kautta Euroopan matkaan pienistä kansallisista saarekkeista yhdeksi suureksi toimijaksi. EU:n rooli maailmanpolitiikassa muokkaa myös jäsenvaltioiden sisäpolitiikkaa. Vaikuttamisen mahdollisuudet ovat valtiollisella ja yksilöiden tasolla uudet. Eri kokoiset ja tasoiset toimijat ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteiskunnalliset liikkeet, eettinen ja poliittinen kuluttaminen sekä kansainväliset verkostot kasvattavat vaikutuskanavina suosiotaan äänestämisen rinnalla.

Politiikan muutos on monitasoinen ja selkeä analyysi siitä, millaisen roolin kansalaiset ottavat valtioissa, valtiot EU:ssa ja EU maailmanpolitiikassa.

Sini Mononen, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2014

Politiikan muutos. Toim. Tuomas Forsberg & Tapio Raunio, Vastapaino 2014. 319 s., 35 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.