Poroerotuksen pääosassa ovat tietenkin porot, mutta erotus on ollut ja on yhä tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Aikaisemmin erotuspaikat saattoivat olla melkoisia markkinapaikkoja, joihin tuli poromiesten ja -naisten lisäksi kauppamiehiä, poron ostajia, monenmoisia työmiehiä, virkavallan edustajia ja saarnamiehiäkin. Erotukseen liittyi jännitystä, jopa romantiikkaa.


Kansatieteilijä Teppo Korhonen kertoo kirjassaan poroerotuksen koko kuvan erotusaitojen ja asuinkämppien rakenteesta porotalouden historian kautta erotukseen sosiaalisena tapahtumana. Asiatekstiin on lomitettu haastattelupätkiä ja muisteluita, jotka valottavat yksittäisten ihmisten kokemusten kirjoa.


Poronhoito on sopeutunut monenlaisiin oloihin. Mullistavimpana aikana pidetään yleensä 1960-lukua, jolloin moottorikelkka tuli porotöihin, mutta Korhosen teos tuo hyvin esiin, kuinka poroista elantonsa saaneet ihmiset ovat mukautuneet jo kauan ennen sitä paljon suurempiinkin muutoksiin. Niistä vaikuttavin lienee ollut valtioiden rajojen ja rajanylityssäädösten muuttuminen 1800-luvulla.


Ansiokas teos olisi ansainnut paremman painoasun. Kartoista ei tahdo saada selvää. Piirrokset ja valokuvat ovat piirun verran selkeämpiä, mutta niidenkin ulkoasu on tuhruinen.


PIRJO RAUTIAINEN


Kirjoittaja on filosofian tohtori ja metsähallituksen erikoissuunnittelija

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2008
310 s
9789517469890