Elämä on pyhää

2000-luvulla biotieteet ovat paljastaneet todellisuuden monimutkaisuuden ja ennakoimattomuuden. Elämä, sen kehittyminen ja jatkuva uudistuminen ovat niin ihmeellisiä asioita, että ne riittävät pyhyyden ja jumalallisuuden sisällöiksi.

Kirjassaan kompleksisuuden tutkija Stuart A. Kauffman selvittää, miten elämän yllättävä luovuus
vaikuttaa tieteiden yksityiskohtiin, filosofiaan, talouteen, etiikkaan ja uskontojen selityksiin.

Tavoitteena on nivoa luontoa koskeva tieto inhimillisiin pyrkimyksiin ja globaaliin etiikkaan. Pääasiassa biologian pohjalta muodostuva maailmanselitys on kunnianhimoinen ja innostava. Kauffman ei pyri idealisoimaan tai yksinkertaistamaan tosiasioita.

Hän vierastaa vanhanaikaisia oletuksia – hengellisyyden kieltämistä ja tosiasioiden ja arvojen jyrkkää erottelua – ja korostaa elävien olentojen toimijuutta.

Pyhän uudelleen keksiminen tarkoittaa ennen kaikkea luonnon jumalallisuuden kunnioittamista.

Tuukka Perhoniemi
Kirjoittaja on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan planetaario-ohjaaja.

Terra Cognita 2010
356 s
9789525697308

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.