Ymmärtääkseen, miten maailma makaa ja pyörii, on oltava perillä rahan liikkeistä. Miten moderni rahoitusjärjestelmä oikein toimii? Mitä rahoitus oikeastaan edes on, kun se voi ajaa koko maailman ahdinkoon?

Taloushistorioitsja Niall Fergusonin kirja valottaa viimeisintä finanssikriisiä mielenkiintoisesti historian avulla ja antaa tavalliselle lukijalla ainekset käsitellä maailmantalouden eri puolia. Teos kertoo selvästi rahatalouden synnystä, kehityksestä ja keskeisistä ilmiöistä, kuten koronkiskonnasta, inflaatiosta, joukkovelkakirjamarkkinoista ja osakepörssistä.

Rahoituksen historia luo kuvan monitasoisesta globaalista taloudesta, jossa raha on luottamusta. Kertautuvat laina- ja velkajärjestelyt ovat olennaisia, rahoituslaitosten luotettavuus luo vakautta ja tulevaa on vaikea ennustaa. Järjestelmän toiminnasta kannattaa olla hajulla, sillä rahan historia on sisäänrakennettu kulttuuriimme ja jokapäiväiseen elämäämme.

TUUKKA PERHONIEMI
Kirjoittaja on Tähtitietellisen yhdistyksen Ursan planetaario-ohjaaja.

Terra Cognita 2009
380 s
9789525697247

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.