Kämpät ja kammit

Muuallakin kuin Pohjoismaissa on syrjäseuduilla jonkin verran kenen tahansa käytettävissä olevia, ilmaisia tupia retkeilijän iloksi ja turvaksi. Ruotsissa ja Norjassa ulkoilijat nauttivat samanlaisista jokamiehenoikeuksista kuin meilläkin, mutta suurin osa naapurimaidemme eräkämpistä on lukollisia varaustupia.

Pohjois-Suomen erityispiirre on vuosisatojen mittaan pitkien välimatkojen takia syntynyt verkosto ”lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja avoimia kämppiä, joihin ei voi tehdä paikkavarauksia”. Näin Jouni Laaksonen ja Joel Ahola autiotuvan määrittelevät.

Retkeilijän autiotuvat on erätravellerin Lonely Planet. Laaksonen ja Ahola esittelevät yli 400 Pohjois-Suomen autiotupaa, joista lähes kaikilla he ovat itse käyneet. Tuvista on perustiedot, monista myös valokuvia ja jopa otteita vieraskirjasta. Mukana on tietoa tupien kulttuurihistoriasta ja tupaetiketti.

Marko Hamilo on Tiede-lehden vakituinen avustaja

Karttakeskus 2012
208 s
978-952-266-153-1

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.