Suomalaisvoimin upeille eläinmaille

Tansanian-safari on ollut yksi elämäni huippukokemuksista, ja tällainen kirja olisi tehnyt siitä vielä monipuolisemman.

Serengetin huikeat vaelluslaumat ja Ngorongoron kraatterin lajikavalkadi pitivät päähuomioni suurissa nisäkkäissä, ja siksi repussani kulki nisäkäskirjan ohella vain yksi lintuopas. Välillä tuli kuitenkin mietittyä, mitä mahtoivat olla upeasti kukkivat puut ja muut näyttävät kasvit. Vierailut kylissä sekä keskustelut safarikuljettajien kanssa saivat pohtimaan myös paikallista etnistä kirjoa.

Elämyksellisesti kuvitettu Safaripassi esittelee kattavasti eläimet, kasvit, ihmiset ja maaston. Kirja onnistuu olemaan yhdellä kertaa käytännöllinen matkaopas ja taustatiedon mukavalukuinen aarreaitta.

Tekijällä on pitkäaikainen kokemus luonnontutkimuksesta, safarioppaana toimimisesta ja Tansaniasta kirjoittamisesta. Aiemmista teoksistaan Joensuun yliopiston ympäristötieteen dosentti Olli Marttila on palkittu
muun muassa Tieto-Finlandialla ja Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.

1,7 kilon painonsa takia kirja lienee parhaimmillaan kotona tai safarilodgessa. Toisaalta painoivat ne repun kaksi lajiopastakin yhdessä runsaan kilon.

PETRI RIIKONEN

Auris 2008
352 s
9789529915439

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.