Joillakin koneilla on sielu

Jos koneet eivät kiinnosta tippaakaan, niin sinun kannattaa lukea tämä kirja. Jos kiinnostavat, niin yhtä kaikki tässä on kirja sinulle.

Jeremy Clarkson, joka tunnetaan parhaiten brittitelevision auto-ohjelmasta Top Gearistä, on syventynyt aiheeseen niin perusteellisesti, että hänellä on varaa luopua teknokraattisesta hienostelusta ja kaunistelusta.

Hän näyttää, että parhaatkin insinöörityön tulokset ovat epätäydellisiä ja sisältävät kiusallisia kompromisseja. Hän kertoo myös voittojen hinnasta: onnettomuuksista ja työtapaturmista.

Mutta eräissä koneissa on jotain, joka saa antamaan anteeksi puutteet. ”Joillakin koneilla on sielu”, julistaa Clarkson.

Juuri näihin sielukkaisiin koneisiin hän keskittyy. Hän kirjoittaa Concordesta, zeppeliinistä, Flying Scotsmanista, Blackbirdistä ja muusta, mikä mieluiten on isoa ja liikkuu nopeasti.

Kiinnostavimmat tarinat käsittelevät kuitenkin kiinteitä laitteita: satelliittien seuranta-asema Arthuria
Englannissa ja Hooverin patoa Yhdysvalloissa.

Todellinen helmi on myös kertomus rynnäkkökivääristä AK-47, jota Clarkson luonnehtii muotoilun klassikoksi ja taideteokseksi. Muutenkin kirja todistaa, että ihmiskunta on ollut luovimmillaan kehitellessään tappovehkeitä. Kolmasosa jutuista käsittelee sotatekniikkaa.

Autotarinoita on kolme. Juttu Alfa Romeon mallista 166 on kyllä vauhdikas, mutta montakohan tuhatta oodia Italian autosuunnittelulle olemme jo lukeneet? Yksi autojuttu olisi riittänyt; kahden muun tilalle olisi kannattanut laittaa katsaus lähteisiin ja hakemisto.

Kirja on kuin kuvaamansa tekniikat. On siinä epätasaisuuksia ja jokunen puute, mutta pakko se on lukea.

KALEVI RANTANEN
Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Atena Kustannus 2008
205 s
9789517965422