Niall Ferguson, suomentanut Kimmo Pietiläinen

Lännen anatomia

Miksi eurooppalaiset valloittivat koko maailman renessanssin jälkeen? Oliko länsimailla vain onnea, vai oliko valkoinen mies muita sotaisampi?

Niall Ferguson selittää länsimaiden puoli vuosituhatta jatkunutta ylivaltaa kuudella instituutiolla. Taloutemme perustuu omistusoikeuden kunnioittamiseen, ahkeruutta suosivaan työetiikkaan ja kilpailuun. Jatkuvan edistyksen takaa luonnontieteen
ja lääketieteen kehitys. Nämä kaikki mahdollistavat yltäkylläisen kulutusyhteiskunnan.

Näissä alkuaan kokonaan länsimaissa syntyneissä innovaatioissa ei kuitenkaan ole mitään sellaista, mitä muissa kulttuuripiireissä ei voitaisi omaksua. Aasia onkin haastanut länsimaat heti, kun se on sovittanut nämä instituutiot omiin traditioihinsa.

Marko Hamilo

Terra Cognita 2011
443 s
978-952-5697-44-5

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.