Somalit ovat yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajaryhmistä.  Kun  sisällissota 1990-luvulla alkoi ajaa somaleja Suomeen, he saivat elintasopakolaisen leiman otsaansa. Valitettavasti  leimaajilla ei ollut mahdollisuutta tutustua teokseen Somalia ja Somalimaa. Kirja tarjoaa perustiedot somalien historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta.

Somalien historia on 1800-luvulta lähtien täynnä klaanien välisiä sotia ja vallanhimoisten hallitsijoiden vallankaappauksia. Siirtomaavallat Britannia, Ranska ja Italia ovat työntäneet omat lusikkansa soppaan. Vuonna 2012  toivo alkoi pilkottaa, kun Somalia sai uuden presidentin, parlamentin ja perustuslain.  Yhdysvallat tunnustikin Somalian hallituksen, ja maa on solminut diplomaattisuhteita Euroopan unionin monien jäsenmaiden  kanssa. 

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Somalia ja Somalimaa.  Joan M. Lewis, Gaudeamus 2014. 151 s., 31 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.