Laaksonen Mikko, Silventoinen Karri

Kahden kerroksen terveyttä

Korkean elintason ja lääketieteen ansiosta monista sairauksista on päästy ja elinikä on pidentynyt. Silti monet taudit riivaavat ihmisiä yhä. Myös lihavuus ja muut uudet sairaudet leviävät huolestuttavaa vauhtia.

Sosiaaliepidemiologia kertoo, mistä tämä johtuu. Terveys ja sairaus jakautuvat koulutuksen, ammatin ja tulojen mukaan.

Varakkaiden asuinympäristö on puhtaampi ja turvallisempi ja mahdollistaa monipuolisen liikunnan. Heillä on varaa terveellisiin ruokiin. Terveyspalvelut ovat lähellä, ja vanhuksille löytyvät hissit ja muut tekniset apuvälineet.

Huonosti koulutetuilta puuttuu tietoa terveellisistä elämäntavoista. Huono ravinto ja liikunnan puute vievät heidät sairasvuoteelle tai hautaan. Etenkin työttömyys masentaa. Lohtua haetaan tupakasta ja alkoholista. Myös huono-osaisten jälkeläiset ovat vaarassa. Odottavan äidin elämäntavat heijastuvat sikiöön, jolloin kierre on valmis.

Kirja haastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Yksin geeneihin ja yksilön valintoihin ei voi vedota. Koulutuksen tasa-arvo, työttömyyden vähentäminen ja hyvinvointipalvelujen lisääminen takaisivat paremman terveyden kaikille.

Pekka Wahlstedt. Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Gaudeamus 2011
301 s
9789524951715

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.