Suomalaisella kansanuskolla on pitkät juuret esikristillisessä ajassa. Kristinuskon saapuessa Suomeen kansanusko sekoittui uuteen uskontoon – ja se on hengissä vielä tieteen hallitsemalla nykyajallakin. Siksi on tärkeä perehtyä suomalaiseen kansanuskoon. Samanniminen teos suoriutuu tehtävästä erinomaisesti.

Kansanuskonnossa luonto elää ja tuntee. Sitä kansoittavat henkiolennot hiisistä ja maahisista tonttuihin ja kalmanväkeen. Myös eläimet ovat myyttisiä, eritoten metsän kuningas karhu. Samaanit ja tietäjät olivat esi-isiemme tiedemiehiä, jotka pystyivät vaikuttamaan henkiin.

Nykysuomalaiset vaalivat kansanuskoa etenkin saunomalla. Vieläkin pyhäksi koetussa paikassa synnytettiin ennen lapset ja pestiin ruumiit,  ja kiukaasta nouseva löyly edusti saunan sielua ja elämänvoimaa.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2015

Suomalainen kansanusko. Samaaneista saunatonttuihin. Risto Pulkkinen, Gaudeamus 2014. 416 s., 34 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.