Suomalaisella kansanuskolla on pitkät juuret esikristillisessä ajassa. Kristinuskon saapuessa Suomeen kansanusko sekoittui uuteen uskontoon – ja se on hengissä vielä tieteen hallitsemalla nykyajallakin. Siksi on tärkeä perehtyä suomalaiseen kansanuskoon. Samanniminen teos suoriutuu tehtävästä erinomaisesti.

Kansanuskonnossa luonto elää ja tuntee. Sitä kansoittavat henkiolennot hiisistä ja maahisista tonttuihin ja kalmanväkeen. Myös eläimet ovat myyttisiä, eritoten metsän kuningas karhu. Samaanit ja tietäjät olivat esi-isiemme tiedemiehiä, jotka pystyivät vaikuttamaan henkiin.

Nykysuomalaiset vaalivat kansanuskoa etenkin saunomalla. Vieläkin pyhäksi koetussa paikassa synnytettiin ennen lapset ja pestiin ruumiit,  ja kiukaasta nouseva löyly edusti saunan sielua ja elämänvoimaa.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2015

Suomalainen kansanusko. Samaaneista saunatonttuihin. Risto Pulkkinen, Gaudeamus 2014. 416 s., 34 €.