Suomalaiset sosiaalitieteilijät ovat lähteneet joukolla kartoittamaan suomalaisten makua asumisesta, syömisestä ja pukeutumisesta lukemiseen ja musiikin kuunteluun. Taustalla on Pierre Bourdieun 1960-luvulla tekemä huomio, että maku heijastaa luokkaeroja. Ylemmät luokat pyrkivät maun avulla erottumaan rahvaasta.

Valitsevatko vielä 2000-luvulla luokkien välillä makuhierar­kiat vai ovatko mieltymykset yhtä erilaisia kuin yksilötkin?

Perinteiset hierarkiat korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin välillä ovat voimissaan, mutta paradoksaalisesti ylemmät luokat ovat alkaneet horjuttaa niitä: globaalissa maailmassa kotonaan olevat ovat avoimempia myös populaarikulttuurille, sen kaikkein vulgaareimpia muotoja lukuun ottamatta. Työväenluokkaisen, vanhemman ja yksin maalla asuvan maku on yksipuolisin, oli kyse ruumiin tai hengen ravinnosta.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2015

Suomalainen maku. Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen. Semi Purhonen, Jukka Gronow, Riie Heikkilä, Niina Kahma, Keijo Rahkonen, Arto Toikka, Gaudeamus 2014. 461 s., 36 €.