Meteorologeilla on ärsyttävä tapa käyttää arkikielen epämääräisiä ilmaisuja täsmällisesti määriteltyinä teknisinä termeinä ilman, että maallikko huomaa kielen rekisterin vaihtuneen. Jos minulta kysytään, halla tarkoittaa yöpakkasta. Tarkkaan ottaen yöpakkasen aikaan pakkasta on myös kahden metrin korkeudella, hallan aikaan ei.

Meteorologi Lea Saukkosen kirja on helppolukuinen johdatus kotimaamme sääilmiöihin, ja se avaa myös säätiedotusten termit hallanvaarasta navakkaan tuuleen. Kirjassa on paljon keskiarvoja ja ennätyksiä lämpötiloista, sateista ja tuulista. Muutamalla sivulla kerrotaan myös, miten ilmastonmuutos näkyy Suomessa eri vuodenaikoina ja eri osissa maata.

Tämä kirja on niille, jotka tykkäävät luonnon omakohtaisesta tarkkailusta. Siitä kertoo myös kirjan lopun vuoden mittainen päiväkirja lukijan omille säähavainnoille. Hakemisto ikävä kyllä puuttuu.

MARKO HAMILO

Minerva Kustannus 2008
174 s
9789524922029

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.