Rohkeasti maailmalle

Kirja kertoo tarinan niistä suomalaisista, jotka eivät tyytyneet kotinurkkia koluamaan. Lukija pääsee maailmalle, mutta suomalaisuuskin näyttää tämän jälkeen toiselta.

Liikkeelle lähdetään 1700-luvun tutkimusmatkaajista, ja löytöretkissä päädytään 2000-luvun pyrkimyksiin kartoittaa äärimmäisen suurta ja pienen pientä, avaruutta ja aineen ydintä. Aiheiden kirjo ja huippututkijoiden tekstit takaavat, että tämän luettuaan tietää yleissivistyksensä parantuneen humauksella.

Luonnontieteilijät ja humanistit esittelevät tutkimuksiaan sulassa sovussa. He vyöryttävät lukijan silmien eteen yhä uusia tutkimuskohteita ja kysymyksenasetteluja. Riemastuttavimpia hetkiä ovat ne, kun tutkimuskohde yllättää tutkijansa.

Etelämantereella tutkimusalus Arandan kannelta lentoon lähtenyt helikopteri oli vaikeuksissa, kun taivas meni pilveen ja kaikkialla näkyi vain valkoista. Keski-Venäjällä perinteisiin asuihin pukeutuneet marilaiset ”mummot” katselivatkin telkkarista eteläamerikkalaisia telenoveloja jo 1990-luvun alussa.

Toisinaan teksti latistuu tutkijoiden luetteloksi. Kuvitus, tietolaatikot ja hakemistot ovat lukijaystävällisiä.

TYTTI STEEL
Kirjoittaja on Helsingin yliopistossa työskentelevä kansatieteilijä.

SKS 2009
480 s
9789517467742

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.