Jukka Parkkinen ja Tuija Wetterstrand

Bongaa muinaistaide

Suomessa tehtiin graffiteja jo tuhansia vuosia ennen betonilähiöitä. Muinaisten metsästäjien tai samaanien jäljiltä rantajyrkänteissämme on toista sataa punamultavärillä hahmoteltua ihmisten ja veneiden sekä hirvien ja muiden eläinten kuvaa.

Maalauksia on kuitenkin vaikea löytää, ja kaikkien luokse ei rannalta edes pääse yksityisalueiden tai hankalan maaston takia. Kesällä pääsee veneellä ja talvella suksilla, kunhan tietää, mistä lähteä liikkeelle ja mitä kohti kulkea.

Kaikessa tässä auttaa bongarin käsikirja. Se antaa maalausten karttakoordinaatit – e-kirjaversiossa jopa linkit nettiin tarkkoihin lähtöpaikka- ja kohdekarttoihin. Kirjailija Jukka Parkkinen ja arkeologitaustainen toimittaja Tuija Wetterstrand ovat itse etsineet ja kokeilleet parhaat reitit. Maalauksista kerrotaan todennäköisimmät tulkinnat, ja vahvennetut valokuvat helpottavat himmeidenkin kohteiden hahmottamista.

Petri Riikonen

SKS 2013
200 s
978-952-222-421-7

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.