Taiteilijat taiteilivat – lapset kertovat

Suomen lasten taidehistorian tekijöiltä ilmestyi viisi vuotta sitten Suomen lasten historia, joka oli loistokas Suomen historian oppikirja monen ikäisille lapsille ja kiehtoi myös iltasatua lukevaa aikuista.

Kirjan tarinoissa lapset pakenivat ruttoa, pelastuivat Turun palosta, selvisivät nipin napin hengissä nälkävuosista ja salakuljettivat isän kanssa pirtua kieltolain aikana. Jokaista jännittävää kertomusta seurasi pari kunnianhimoisesti laadittua tietosivua, joilla selitettiin, millaiseen aikakauteen ja syy-seurausketjuun lasten kokemat seikkailut liittyivät.

Uusi Suomen lasten taidehistoria on tehty samaan muottiin. Kivikautisten kalliomaalareiden, keskiaikaisten kirkonrakentajien ja kultakauden taiteilijoiden lapset, oppipojat ja pienet mallit näkevät ja kokevat, miten teokset syntyvät.

Vauhtia ja vaaraa on selvästi vähemmän kuin tekijöiden edellisessä kirjassa, mutta tarinoissa viehättää yhä lapsen tuore näkökulma. Taidemaalarin pieni poika kaivertaa isän suunnittelemaan uuninluukkuun uuden porsaan, kun perheeseen syntyy uusi vauva, eikä isä onneksi suutu.

Tietosivuilla selitetään taiteen ja arkkitehtuurin tyylisuuntia niin tunnollisesti, että äiti-lukijalle tuli kiusaus harppoa. Lasten tiedonjano yllätti: 9- ja 11-vuotias poikayleisö vaati lukemaan sivuilta ääneen joka ikisen sanan.

ANNIKKA MUTANEN

Otava 2009
224 s
9789511215875

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.