Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola

Tee kielimatka menneisyyteen.

Maantierosvot hyökkäävät kartanon reen kimppuun Maskussa, ja neuvokas kuski päihittää ahdistelijat rautakangella. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Polvijärven tyttö seilaa kotiin Amerikasta, mutta alus haaksirikkoutuu ja passinsa hukanneet matkustajat karkotetaan Siperiaan.

Nämä ja 490 muuta tarinaa sisältyvät Suomen murrekirjaan, joka on murteidemme Nooan arkki. Se esittelee maamme kahdeksan murrealuetta ja antaa näytteen kaikkien pitäjien murteista. Näytteet ovat peräisin äänitteistä, jotka on kerätty pääosin 1960–1970-luvulla ja litteroitu eli siirretty kirjoitusasuun lähes täydellisesti puhuttua muotoa jäljitellen. Puhujat ovat yleensä 1800-luvulla syntyneitä henkilöitä, joten tarinat tarjoavat murteen lisäksi kiehtovia välähdyksiä menneestä maailmasta.

Litteroitu puhe on raskasta luettavaa, mutta murrenäytteet voi myös kuunnella netissä Kotuksen sivuilla. Murteisiin kevyesti hurahtanutta ne viihdyttävät ilman kirjaakin. Kirjan hankkimista voi suositella todelliselle murrefanille, joka haluaa bongata ja analysoida murrealueiden ja jopa naapuripitäjien välisiä eroja.

Johanna Junttila, Tiede-lehden toimittaja

Gaudeamus 2013
666 s
978-952-495-299

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.