Markus Hotakainen

Muistatko vielä lapsuutesi säät?

Miten kovia ne talvisodan pakkaset olivatkaan? Koska säätä alettiin katsoa tv:stä? Pitääkö uskomus heinäkuisen naisten viikon sateisuudesta paikkansa? Miten rajusti myrskysi, kun Estonia upposi?

Tietokirjailija ja tiedetoimittaja Markus Hotakainen on perehtynyt Ilmatieteen laitoksen arkistoihin ja käy läpi Suomen itsenäisyyden ajan säähistorian vuosi vuodelta.

Niistä kullekin on oma aukeama, joka esittelee vuotta luonnehtivan sääaiheen ja usein myös historiallisen tapahtuman. Kuvitus on askeettinen, mutta sujuva teksti rakentaa eloisat tunnelmat ilman sitäkin.

Koska mies- ja naismuisti on tunnetusti ailahteleva, tämän kirjan luettuaan nuorikin polvi tietää enemmän menneiden vuosien ilmoista kuin mummot ja vaarit luulevat muistavansa.

Petri Riikonen, Tiede -lehden toimitussihteeri

Helsinki-kirjat 2010
192 s
9789525874020

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.