Maan hiljaiset dokumentoitiin

Joka neljäs 1 206 putkilokasvistamme joko tarvitsee suojelua tai hoitoa (uhanalaiset, 198 lajia) tai kaipaa vähintäänkin seurantaa (silmälläpidettävät, 122 lajia). Tuntureilla uhkaa ilmaston lämpeneminen, etelässä rakentaminen nakertaa elintilaa. Vaikka vieraslajeista paljon puhutaan, vaarallisempaa on, että niityt ja rannat kasvavat umpeen, kun karjaa ei enää niillä laidunna. Rehevöityminen ja heinittyminen taas umpeuttavat metsiä. Kun ei ole avoimia paahderinteitä, ei näy kissankäpälääkään.

Kirjajärkäle, jonka tekoon osallistui kymmeniä asiantuntijoita, esittelee kuvin ja kartoin uhanalaisemme. Niihin kuuluu upea kylmänkukka ja kämmekkäkaunottaria, mutta useimmat ovat liikuttavan vaatimattomia.

Tuula Koukku

Tammi 2012
384 s
978-951-31-6593-2

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.