Järkäle esittelee eri alojen tärkeimpiä teoksia filosofiasta ja teologiasta biologiaan, kemiaan ja tähtitieteeseen. Mukana on myös opaskirjoja ja asiaproosaa, kuten elämäkertoja ja matkakirjallisuutta. Ja tämä kaikki paljonpuhuvien kuvien saattelemana. Yksi luku keskittyy kirjojen tekstiä tukeviin kuviin.

Koko joukko kääntäjiä Antero Mannisesta ja J. A. Hollosta Marja Itkonen-Kailaan ja Kimmo Pietiläiseen esitellään. Tästä ei voi kylliksi kiittää, koska kääntäjät ovat näkymätön ja huonosti palkattu ammattiryhmä.

Myös kääntämisen korkeaa tasoa valvovat kriitikot saavat äänensä kuuluviin. Kirjassa on otteita ankaristakin tuomioista. Suuri kysymys on, kääntääkö kirja uskollisena alkutekstille vai muokatako tekstiä suomalaiselle lukijalle sopivaksi.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2014.

Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle. Outi Paloposki ja H. K. riikonen (toim.), SKS 2013. 766 s., 57 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.