Elina Lappalainen

Millaista eläintä syöt?

Tieto-Finlandialla juuri palkittu kirja muistuttaa, että harva osaa yhdistää ruokalautasella höyryävää kyljystä elävään ja tuntevaan eläimeen. Ihmiset suhtautuvat sitä huolettomammin lihan syömiseen, mitä vähemmän he ovat tekemisissä tuotantoeläinten kanssa.

Elina Lappalainen vierailee navetoissa, kanaloissa ja sikaloissa ja raportoi moralisoimatta, miten lautaselle päätynyt lihakimpale on elänyt elämänsä.

Tuotanto on teknistynyt niin, että esimerkiksi heikkokuntoisia untuvikkoja kuljetetaan kuin esineitä liukuhihnalla koneeseen, joka jauhaa ne tasaiseksi lihamassaksi. Luomussa eläintä kohdellaan tuntevana olentona ja se saa toteuttaa luonnollisia vaistojaan.

Kirja herättää nuukimmankin huomaamaan, että lautaselle päätyvän kanan tai possun eläinarvo on monin verroin tärkeämpi kuin luomuun sijoitettu taloudellinen arvo.

Pekka Wahlstedt

Atena 2012
355 s
9789517968430

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.