Esko Valtaoja, Lisbeth Landefort ja Tuula Moilanen

Anna lahjaksi tähdenlento

Tämä näyttää lastenkirjalta vaan ei ole. Viehättävä kirja sopii aikuiselle, joka on tähtitieteessä ummikko.

Ohjaaja Lisbeth Landefort kysyy, tähtitieteilijä Esko Valtaoja vastaa. Kulttuuripersoonien rupattelua maustavat anekdootit ja muistelut, mutta siinä samalla valottuvat myös tähtitieteen käsitteet, sellaiset kuin supernova tai meteoriitti. Esko kertoo myös tähtien havainnoinnista ja hahmottaa universumin mittoja.

Suosikkitarinassani itävaltalaissyntyinen Lisbeth palaa noin 80 vuoden taakse. Hän pohtii, mikä mahtoi olla se tähti, jota rajavartijat kesäyönä ihmettelivät Dolomiiteilla, Itävallan ja Italian rajalla – ja Eskohan selvittää tämänkin.

Graafikko Tuula Moilasen kuvat on tehty puuvanerille maalaten. Kuvissakin on paljon kulttuuriviestejä, eivätkä ne tyhjene kertakatsomalla.

Tuula Koukku, eläkkeellä oleva päätoimittaja
Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2013

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.