Jako tähdistöihin sen perusteella, mitkä tähdet sattuvat näkymään samalla suunnalla, on tietysti täysin keinotekoista. Se on kuitenkin näppärä tapa hahmottaa yötaivasta.  Kirkkaimpia tähtiä on ammoisista ajoista asti yhdistetty tähtikuvioiksi, joihin on liitetty tarinoita jumalista ja sankareista.

Kaikkeen tähän perehdyttää taivaanhavainnoinnin konkarien kirja. Se esittelee kartoin, mustavalkokuvin ja tekstein sekä pohjoisen että eteläisen taivaanpuoliskon tähdistöt. Jokaisesta mainitaan harrastajalle kiinnostavimmat havainnointikohteet, ja länsimainen taruperinne kerrotaan niistä tähdistöistä, joista sitä on.

Perustiedot tarjotaan myös suomalaisesta tähtiperinteestä. Pohjantähteä nimitettiin täällä Taivaantapiksi, koska sen ympäri yötaivas eli kirjokansi pyörii.?

Petri Riikonen, Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014.

Tähdistöt. Hannu Karttunen, Olli Manninen ja Tuukka Perhoniemi, Ursa 2012. 197 s., 36 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.