Jako tähdistöihin sen perusteella, mitkä tähdet sattuvat näkymään samalla suunnalla, on tietysti täysin keinotekoista. Se on kuitenkin näppärä tapa hahmottaa yötaivasta.  Kirkkaimpia tähtiä on ammoisista ajoista asti yhdistetty tähtikuvioiksi, joihin on liitetty tarinoita jumalista ja sankareista.

Kaikkeen tähän perehdyttää taivaanhavainnoinnin konkarien kirja. Se esittelee kartoin, mustavalkokuvin ja tekstein sekä pohjoisen että eteläisen taivaanpuoliskon tähdistöt. Jokaisesta mainitaan harrastajalle kiinnostavimmat havainnointikohteet, ja länsimainen taruperinne kerrotaan niistä tähdistöistä, joista sitä on.

Perustiedot tarjotaan myös suomalaisesta tähtiperinteestä. Pohjantähteä nimitettiin täällä Taivaantapiksi, koska sen ympäri yötaivas eli kirjokansi pyörii.?

Petri Riikonen, Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014.

Tähdistöt. Hannu Karttunen, Olli Manninen ja Tuukka Perhoniemi, Ursa 2012. 197 s., 36 €.