Nykyihminen ei ole niin rationaalinen ja valistunut kuin kuvittelee. Niin politiikassa kuin taloudessa – puhumattakaan me­diasta – viestinsä saa paremmin läpi tunteisiin vetoavilla tarinoilla kuin älyllisillä argumenteilla.

Puhetaidon tutkija ja opettaja Juhani Torkki kertoo, miten vetävä tarina luodaan ja kerrotaan. Tyypillisesti  pieni ja hyvä voittaa suuren ja pahan. Klassinen esimerkki on Raamatun David ja Goljat. Suomessa suuria puolueita arvostelevan Timo Soinin menestys perustuu pitkälle tähän asetelmaan. Yhdysvalloissa taas Barack Obama edustaa pientä amerikkalaista pankkeja ja suuryrityksiä vastaan.

Torkki myös kritisoi tarinan valtaa, joka  ruokkii jyrkkiä vastakkainasetteluja ja hiljentää yksilöllisen  ajattelun. Evoluutiopsykologiaan viitaten Torkki toteaa, että tarinan valta nousee primitiivisistä sielunkerroksista ajalta, jolloin ihmiset samastuivat vahvan johtajan koossapitämään heimoon ja pimeän viidakon keskellä pelkäsivät tuntematonta.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2014

Tarinan valta. Kertomus luolamiehen paluusta. Juhana Torkki, Otava 2014. 319 s., 22,99 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.