Media pyrkii tuottamaan koskettavia tarinoita. Tuloksena on uutisjournalismia, jossa tunteet ja yksittäistapaukset ovat tulleet faktojen ja tilastollisesti pätevien yleistyksien rinnalle.

Yksitoista kirjoittajaa kertoo eri näkökulmista terveysjournalismin haasteista aikana, jota ei enää luonnehdi terveystiedon puute. Sen sijaan erilaisia ristiriitaisiakin näkemyksiä on ylenmäärin tarjolla niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa.

Erityisen kiintoisa on Tuula Vainikaisen ja Ilpo Salosen artikkeli ”rasvasodasta”, kahdesta Ylen MOT:n syksyllä 2010 esittämästä ohjelmasta. Ohjelmissa yksittäisiä toisinajattelijoita kohdeltiin asiantuntijoina ja tieteelliseen näyttöön suhtauduttiin vihamielisesti. Muu media seurasi perässä. Kolesterolipommi-ohjelmasta tehtiin kantelu Julkisen sanan neuvostoon, joka totesi ohjelman journalistin ohjeiden mukaiseksi.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2014

Tautinen media. Ulla Järvi (toim.), Duodecim 2014. 175 s., 32 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.