Albert Einsteinin juhlavuotta eletään. Yleinen suhteellisuusteoria täyttää 100 vuotta. Tarkka juhlapäivä on 25. marraskuuta, jolloin Einstein esitteli teoriansa Berliinissä Preussin tiedeakate­mialle.

Yleinen suhteellisuusteoria on vuonna 2015 yhä paras ja koetelluin universumin rakenteen ja olemuksen selitys. Kirja Täydellinen teoria kertoo lyhyesti aluksi teorian synnyn. Sitten se etenee melko pian kohti nykyhetkeä.

Teos on alaotsikkonsa mukaisesti kuvaus siitä, miten historian ehkä kuuluisinta teoriaa on yritetty haastaa. Fyysikot ja kosmologit tarjoavat yli sata kilpailevaa ehdotusta suhteellisuusteorian kohentamiseksi. Kirja esittää niistä tärkeimmät.
Siksi se on melkoinen fysiikan huippujen ilotulitus.

Timo Paukku, Sanoman tiedetoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2015

Täydellinen teoria. Sata vuotta neroutta ja taistelu yleisestä suhteellisuusteoriasta. Pedro G. Ferreira, suom. Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita 2014. 293 s., 40 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.