Ajattelu palkitsee

Presidenttimme tykkää sudokuista, mutta hyväksi ne ovat kansallekin. Kun sinulla on ongelma, tutustu siihen tarkoin ja pähkäile asiaa eri kanteilta. Sitten pidä tauko ja nollaa aivosi sudokuilla, kännykkäpelillä tai millä vaan, joka vaatii keskittymistä. Kun palaat tehtävääsi, huomaat, kuinka ideat virtaavat. Konstin nimi on ”kuuntele hiljaista tyyppiä”.

Lauri Järvilehto, filosofian tutkija ja kouluttaja, perehdyttää mielen toimintaan ja ajattelun lajeihin logiikasta intuitioon, luovuudesta flowhun. Erityyppisin ajatusharjoittein teoriasta tehdään totta. Kun opit hallitsemaan ajatteluasi, saat enemmän aikaan ja vältyt stressiltä. Mikä tärkeämpää, Järvilehto painottaa, voit olla onnellisempi, eli arjestasi tulee merkityksellistä ja tasapainoista.

Vaikka Platonitta ei selvitä, kirja on juuri tätä päivää. Järvilehto viittaa uusimpiin tutkimuksiin ja laajentaa neuvovalikkonsa ajattelun ulkoistamiseen asti. Ajatteluprosessien kannalta on yhdentekevää, onko tarvitsemasi informaatio pääkopassa, paperilla vai internetpilvessä, kunhan saat sen äkkiä käyttöön. Rakenna siis älypuhelimeesi hyvä verkkomuisti!

Tuula Koukku

Tammi 2012
224 s
978-951-31-6484-3

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.