Kiinan suurin turistinähtävyys on terrakottaarmeija. Kuudelletuhannelle luonnollisen kokoiselle savisotilaalle ja hevoselle vetää vertoja vain loputtoman pitkä Kiinan muuri. Yhteistä näille nähtävyyksille on, että ne molemmat rakennutti Kiinan ensimmäinen keisari Zheng (259–210 eaa.).

Historiantutkija ja matkakirjailija John Man kertoo, miksi ja miten arvoitukselliset savipatsaat tehtiin. Hän käy myös itse Kiinassa keskustelemassa patsaita kaivavien, restauroivien ja tutkivien ihmisten kanssa.

Kiinan ensimmäinen keisari yhdisti hajanaisen feodaalivaltion, ja rivissä seisovat patsaat symboloivat valtakunnan ykseyttä ja hallitsijan mahtia. Patsaita alettiinkin kaivaa esiin Kiinan uudeksi yksinvaltiaaksi julistautuneen Maon aikana.

Maailman ensimmäisen liukuhihnan luonut Henry Ford olisi kateellinen terrakotta-armeijan rakentajille. He keksivät sarjatuotannon, sillä savisotilaat on valmistettu muotteihin valamalla. Persoonallista ilmettä loivat kirkkaat värit, vaikka maali on jo varissut pois.

Terrakotta-armeija on vasta ensimmäinen askel kohti keisarin salaisuutta. Vielä ei ole koskettu kuolemattomana pidetyn keisarin varsinaiseen hautaan. Sieltä uskotaan löytyvän koko universumi pienoiskoossa aurinkoa, kuuta ja tähtikuvioita myöten.

PEKKA WAHLSTEDT
Kirjoittaja on kriitikko ja vapaa toimittaja

Karisto 2009
286 s
9789512351428

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.