Juha Pihkala ja Esko Valtaoja

Uskon ja tieteen mittelö

Vuosisatoja uskonto ja tiede ovat ottaneet mittaa toisistaan, eikä sopua ole syntynyt.

Juha Pihkala ja Esko Valtaoja jatkavat mittelöä keskustelukirjassaan. Valtaoja luottaa faktoihin ja pitää uskontoa mielivaltaisena spekulaationa. Emerituspiispa Pihkala vastaa, että tiedekin nojaa uskonvaraisiin ennakko-oletuksiin, joiden avulla faktat tunnistetaan ja järjestetään kokonaisuudeksi. Valtaoja myöntää tämän, ja molemmat päätyvät siihen, että on kehittävämpää käydä avointa dialogia kuin vedota yhteen valmiiseen totuuteen. Ääretön maailmankaikkeus on pohjimmiltaan mysteeri ja antaa tilaa sekä tiedolle että uskolle.

Pekka Wahlstedt

Minerva Kustannus Oy 2010
296 s
9789524924047

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.