Pertti Koskimies ja Markus Varesvuo

Parasta lintumaailmasta

Kun pannaan yhteen sujuva kynäilijä ja maailmalla palkittu luontokuvaaja, on lupa odottaa vain parasta. Sitä saadaan.

Monista kirjoista, lehtiartikkeleista ja radiokolumneista tuttu lintumies Pertti
Koskimies suoltaa tiukan tieteellistä asiaa mutta sopivan letkeällä tyylillä. Markus Varesvuon kamera puolestaan vangitsee yksityiskohtia ja hetkiä, joita ihmisen silmä ei ehtisi tallentaa. Lukijalle jää nautinto.

Kirja on yhtenäinen tarina lintujen vuodenkierrosta suomalaisissa elinympäristöissä. Tämän punaisen langan ympärille on kiedottu suuri määrä uusinta lintutietoa. Tutuiksi tulevat niin siivekkäiden evoluutio, lentämisen aerodynamiikka, muuttajien salaperäiset paikannuslaitteet kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset pesimälajistoon.

Kirja iloitsee lintumaailman ihmeistä mutta ottaa myös kantaa nopeasti muuttuvan ja ruhjotun luonnon puolesta.

Kun linnut voivat hyvin, voi ihminenkin hyvin.

Jukka Ruukki

Tammi 2012
192 s
978-951-31-6583-3

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.