Suomi-neidon sormenpäässä Kilpisjärvellä sijaitsee Helsingin yliopiston biologinen asema ja luonnon ikioma kylmälaboratorio. Maamme arktisimmassa kolkassa kasvukausi on vaivaiset satakunta vuorokautta, kun Helsingissä ylletään melkein tuplalukemaan. Karuissa oloissa luonnon tasapaino järkkyy herkemmin kuin etelässä. Ihmisen levittäytymisen lisäksi Käsivarren arktista paratiisia rassaa lämpeneminen.

Joillakin suurtuntureilla harvinaisten eläinten ja kasvien viimeinen raja voi jo olla ylittynyt. Naalin haukahdukset ovat enää muisto, ja jääleinikin on hävittänyt Iso-Mallan rinteiltä alueen alkuperäisväestön, saamelaisten, ahneus. Ylisuuren porokarjan suihin katoaa tunturien kukkaloisto.

Artikkelikokoelma perustuu Kilpisjärven biologisella asemalla tehtyyn tieteeseen ja hieman myös taiteeseen. Teksteissä on sopivasti vaihtelua ja rosoa.  Kuvissa on valitettavasti säästelty.

Jukka Ruukki, Tiede-lehden päätoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2015

Tieteen ja taiteen tunturit. Antero Järvinen, Tuomas Heikkilä ja Seppo Lahti (toim.), Gaudeamus 2014. 358 s., 34 €.